Kyykäärme

Kirjoitettunakin sana on ihan kauhean ruma. Kuvaa en kuvittele edes ottavani, saati sitten laittavani. Ajattelussani kyykäärmeet ovat poikkiraitoina maisemassa. Talvella hiihtäessäni latuja, hankia, maisemia muistan jokaisen poikkiraidan lumen alla, missä olen kyyn nähnyt. Joskus iskuvalmiina sihisten pää pystyssä. Joskus sykkyrällä tietämättä minusta. Joskus virumassa pitkin pituuttaan hiljaa eteen päin. Joskus luikerren liukkaana auringossa. Ensimmäistä kertaaJatka lukemista ”Kyykäärme”