”Vihastukaa mutta älkää syntiä tehkö!” Verenpaine ja syke tietää kehossani milloin intuitio vaatii sanomaan. Temperamentin käsitykseen sisältyy monenlaista. Kuitenkin tuntuu, että nykyisin saa olla vain yhdenlainen: hillitty, tyynnyttelevä, jossa kaikki virtaa. Ihan sama. Se on tärkeämpää kuin ymmärrys. Jos oppilas ryhmässä on tempperamentiltaan erilainen tai oppii eri tavalla, haetaan diagnoosi. Ja lääketeollisuus kiittää ja niittää.Jatka lukemista ”Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys”
Kirjoittaja-arkisto:leenavalkeus
Kuin astuisi lehmän paskaan
Masennuin todella tuosta translaki vouhotuksesta. Olin täysin yllättynyt että laki tuollaisenaan hyväksyttiin. Jos joku on astunut lehmän paskaan, ja toivottavasti lain laatijat ovat, tunnelma on juuri samankaltainen. Vaikka olis turvakengät jaloissa, ne eivät estä sitä lutrausta, mikä jalan alla tapahtuu, kun jalan alla läjä läträhtää. Rasittavaa. Eikö meillä ole vuosisadan kokemuksella kuultu koulukiusatuista, joihin opettajatJatka lukemista ”Kuin astuisi lehmän paskaan”
Miksi meillä ei ole hyviä johtajia
Kirsti Paakkasen johtamisen teesit: innostus, myönteisyys, usko, kunnioitus, arkionnellisuus (s.175 kirjassa Suurin niistä on rakkaus). Hän lataa sanoja lisää: totuus, hyvyys, kauneus, palkitseminen, välittäminen, kurinalaisuus. Kirstin logiikka oli juuri tämä: hän korosti tunteita keskeisenä osatekijänä johtamisessa. Aloitan hallituksesta ja eduskunnasta. Mietin miksi minun arkeni on pilalla, jos näen mitään siitä, miten suppeasti asioita viedään, luullaanJatka lukemista ”Miksi meillä ei ole hyviä johtajia”
KOTILOISTA JA ELÄMÄSTÄ
”Elämä ei ole terveyttä, vaan paranemista, ei olemista, vaan tulemista, ei lepoa, vaan harjoitusta.” Martti Luther Ei kaikkea ihminen valitse. – Miksi otat niin paljon työtä ja asioita hoitaaksesi? -Tätä en valinnut. Lähdin vain vähän kävelemään aamuun sateen jäljiltä, kasvihuoneelle ja ensimmäisiä puutarhavadelmia selvittämään pitkiksi kasvaneiden nokkosten seasta. Rouskis, kuului saappaan alta, rouskis taas jaJatka lukemista ”KOTILOISTA JA ELÄMÄSTÄ”
Eläimistä
Eilen myöhään illalla, kun viimeiset askareet ulkona oli hoidettava ennen ennustettua vuorokauden sadetta ja ukkosta, näin komean sammakon kasvihuoneen edustan kivetyksellä. Sitten tupaan tullessani näin lyllertävän siilin ulkorapulla. Pakeni kuitenkin samantien tulosuuntaansa saniaisten ja suurten perennojen penkkiin. En ollut pihassamme siiliä nähnyt yli kymmeneen vuoteen. Aamulla lähdin herättyäni lakkasuolle. Suon reunaan saavuttuani, korppi kuului. SittenJatka lukemista ”Eläimistä”
Kuvitteellinen kuolema
Kaikki me täytymme välillä tunteista, ja annamme tunteemme tyhjiin. Järjestelen kirjahyllyä. Pyyhin pölyjä. Avaan runokirjan, luen muutamia rivejä. Laitan sen takaisin. Otan toisen kirjan, etsin, selaan, ajattelen. Luen muutamia kohtia. Laitan sen hyllyyn. Rivit ovat suoria ja kirjoja on paljon. Kotiteatterin äänentoisto tuo samaan aikaan, jo toistamiseen, Miika Nousiaisen äänikirjaa Juurihoito. Lukijaääni Aki Laitinen kuulostaaJatka lukemista ”Kuvitteellinen kuolema”
Teatteri vai maataloustyöt kesäkuussa
Kun olen kitkenyt hevonhierakkaa ja niittänyt laidunten alta tylsällä viikatteella ja tappanut kotiloita ja kantanut vasikkaa pitkästä heinikosta nukkumasta naapurin niityllä ja väsynyt pelkkään työhön, ajattelen, että kesä olisi saatava olla rauhassa juhannukseen asti painottuen puutarhaan, peltoihin, laidunten tarkkailuun, maan muokkaukseen, kasveihin, kasvihuoneeseen, ja sitten vasta alkaisi kulttuuritapahtumat. Ennen ajattelin, että koulutyön jatkona nopeasti vastuullisestiJatka lukemista ”Teatteri vai maataloustyöt kesäkuussa”
Suurta vai pientä
Tämä otsikko on kutsunut minua koko kevään. Arkkitehti Anssi Lassila, @oopeaa, sanoi Puuhin valmistumisen aikoihin: Ei ole tarkoitus tuottaa Soinin kokoiseen kuntaan satoja henkilöitä, vaan kymmeniä. Ihmisen kokoiseen paikkaan, Puuhiin, mahtuu hyvin noin 70 henkilöä. Joskus sitä luulee, että meidän Iiroonrannan teatteri tuo mammuttiyleisön, mutta ei. Eihän sitä edes tarvitse. Yleisömme on noin 25-40 henkilöäJatka lukemista ”Suurta vai pientä”
Kyykäärme
Kirjoitettunakin sana on ihan kauhean ruma. Kuvaa en kuvittele edes ottavani, saati sitten laittavani. Ajattelussani kyykäärmeet ovat poikkiraitoina maisemassa. Talvella hiihtäessäni latuja, hankia, maisemia muistan jokaisen poikkiraidan lumen alla, missä olen kyyn nähnyt. Joskus iskuvalmiina sihisten pää pystyssä. Joskus sykkyrällä tietämättä minusta. Joskus virumassa pitkin pituuttaan hiljaa eteen päin. Joskus luikerren liukkaana auringossa. Ensimmäistä kertaaJatka lukemista ”Kyykäärme”
AJATUKSIA
Lähdin kuitenkin. Koska osa sanoi, höh, miks et tule, tulisit vaan, muuten ei nähdä koko kevättalvena. Heti lähdettyäni tiesin, että tein oikein. Automatka oli nopea. Ei ollut tönöjä ollenkaan eikä satanut ja tiet olivat sulat ja puhtaat. Kaikki kohtaamiset olivat isoissa neliöissä ja lyhyehköjä. Tiivistetysti oppii liikkumaan, kun kaikki pitkät paikat ovat suljettuja, kuten näyttelyt,Jatka lukemista ”AJATUKSIA”
Leena Valkeus 